Kuivin jaloin on keskimäärin mukavampi kulkea, kuin märin jaloin. Sanotaankin, että silloin kun jalat tai perse on märkä, on mieli maassa ja toimintakyky heikkenee. Mutta mitä saavutetaan, jos luovutaan ideasta, että jalat pitäisi pyrkiä pitämään jatkuvasti mahdollisimman kuivina? Tai mitä seuraa, kun vaeltaa kahdeksan päivää jalat jatkuvasti märkinä?
Teimme kesäkuun puolivälissä viikon vaelluksen UKK-puistossa ryhmällä pojat (5- ja 8-vuotta), isi ja ukki. Vaellus oli kummallekin pojalle ensimmäinen varsinainen monen yön vaellus. Isi ja ukki ovat kyllä vaeltaneet runsaasti aiemminkin. Onko lasten raijaamisessa tunturivaellukselle sitten mitään järkeä? Tämä reissu antoi aiheeseen paljon näkökulmia ja vastauksiakin. Pari asiaa tuli kuitenkin erittäin selviksi. Vaellus oli pojille valtava elämys sekä isille ja ukille mittava työleiri.
Asetin alkukesän vaelluksen tavoitteeksi varusteiden testailun, oman suorituskyvyn tutkimisen sekä Urho Kekkosen kansallispuistoon tutustumisen niiltä osin, kuin aiemmilla retkillä en ollut päässyt tutustumaan. Poikkeuksellinen kevät lisäsi opintoretken sisältöihin vielä kelirikkoon ja tulvahuippuun tutustumisen. Tässä tämän omatoimisen opintoretken oppimispäiväkirjan ensimmäinen osa.
Huippuretki-kaksikko osallistui Suomen Ladun opaskurssin talviosaan viikolla kahdeksan. Kaksikko oli kuulemma historian ensimmäiset, jotka osallistuivat kurssille rinkkojen kanssa. Tälläkin kurssilla kaikilla muilla oli ahkio vedossa. Ahkiota pidetäänkin nykyään talvivaellusten vakiovarusteena. Rinkalla on kuitenkin ahkioon verrattuna joitakin selviä etuja. Kumpiko sitten kannattaa valita,millaiseen ympäristöön, milloin ja miksi?
Suomessa on pikaisen patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshaun perusteella vähintään 3321 retkeilyyn tai eräilyyn jollain tapaa liittyvää yhdistystä. Valtaosa näistä yhdistyksistä on paikallisesti toimivia. Moni yhdistys kaipaisi kipeästi lisää aktiivisia toimijoita ja ikärakenteen nuortumista. Silti alkuvuodesta on syntynyt kaksi uutta yhdistystoiminnan muotoa. Miksi tuhansien yhdistysten joukkoon tarvittiin lisää toimijoita ja miksi Huippuretki nostaa nämä kaksi esiin?