Retkeilijä kulkee luonnossa usein ilman ulkopuolista apua, vastaten omasta turvallisuudestaan. Turvallinen ja nautinnollinen retkeily vaatii lajiosaamista. Osaamista voi kartuttaa kokeilun ja erehdyksen kautta, kirjallisuuden avulla, retkeilemällä kokeneempien kanssa tai osallistumalla koulutuksiin. Huippuretkikaksikko on kartuttanut osaamistaan vuosien varrella näillä kaikilla menetelmillä. Nyt kaksikko on mukana Suomen Ladun opaskouluttajatiimissä.

Teksti: Huippuretki Kuvat: Juhani Metsäpelto


Huippuretken kaksikko on tutustunut toisiinsa Suomen Ladun opaskursilla 2013. Kesäkurssin jälkeen olemme käyneet talvikurssin ja olleet viime kesän kurssilla mukana kouluttajina. Kaikilta kolmelta retkeltä on tarttunut mukaan aimo annos kokemusta ja monia hienoja ihmissuhteita. Nyt olemme molemmat mukana remmissä, jossa saamme toivottavasti jatkossa olla mukana välittämässä kokemuksiamme ja oppejamme uusille innokkaille retkeilijöille. Ja jossa opimme itsekin jatkuvasti lisää.

Miksi koulutukseen

Ingressissä mainittiin monia tapoja oppia retkeilytaitoja. Uskallamme väittää, että niistä kaikkein tehokkain on koulutuksiin osallistuminen. Kokeilun ja erehdyksen kautta oppiminen on hidasta ja oppiminen voi jäädä suppeaksi. Kirjallisuudesta löytyy paljon oppia, mutta niiden siirtäminen käytäntöön voi olla työlästä. Kokeneempien kanssa retkeily on erinomainen tapa oppia uutta, mutta silloinkin oppi saattaa jäädä suppeaksi tai värittyä konkarin subjektiivisilla näkemyksillä. Koulutuksiin, erityisesti opaskoulutukseen, osallistumalla oppi on kaikkein tehokkainta. Opaskoulutukseen osallistuu paljon kokeneita retkeilijöitä, jotka tuovat oman laajan osaamisensa ja kokemuksensa jaettavaksi ja puntaroitavaksi kaikkien kurssilaisten kesken.

Opaskursseilla on aina mukana melko kokemattomia retkeilijöitä ja vuosikymmeniä kairaa kiertäneitä. Kokemattomammat oppivat aina konkareilta, mutta kokemattomammillakin on usein uusia luovia ratkaisuja, jotka tarjoavat myös konkareille mahdollisuuden oppia uutta.

Parasta Suomen Ladun opaskurssien antia on itse opastamisen taidon koulutus tunturivaellusympäristössä. Vastaavaa koulutusta on Suomessa erittäin vähän tarjolla ja vuosia hiotun opetuksen tason voi hyvällä omalla tunnolla sanoa olevan hyvä. Opaskoulutuksen kokonaisuus on antoisa jopa ammattioppaaksi tähtäävälle.

SokostiChallenge2015-8

Yhdessä tutkien oppii tehokkaammin.

Yhdessä oppimisen tehokkuus

Oppimista voidaan käsitellä erilaisten oppimiskäsitysten pohjalta. Nykyään oppija nähdään aktiivisena tiedon käsittelijänä, eikä tyhjänä astiana, johon opettaja kaataa tietoa. Konstruktivistisessa oppimiskäsityksessä oppija on aktiivinen ja tavoitteellinen toimija, joka kostruoi tietoa itse valikoimalla ja tulkitsemalla informaatiota sekä jäenstämällä sitä aiemmin opitun pohjalta.  Sosiokonstruktivismi huomioi lisäksi oppimisen yhteisöllisyyden. Oppiminen perustuu siihen, että uutta tietoa rakennetaan aiemmin opitun pohjalta, yhdessä muiden kanssa työstämällä.

Tähän sosiokontruktivistiseen oppimiseen perustuu Suomen Ladun opaskurssin tehokkuus. Kursseilla on retkeilijöitä erilaisista lähtökohdista ja erilaisilla kokemuksilla. Viikon aikana jokainen pääsee tutustumaan erilaisiin tapoihin tehdä asioita ja kehittämään omia lajitaitojaan yhdessä muiden kanssa pohtien. Kouluttajat ovat mukana mentoreina, jotka tuovat pohdintoihin mukaan omia kokemuksiaan, mutta eivät anna ehdotomia totuuksia. Näin kurssilaiset ja kouluttajat pääsevät kaikki pohtimaan ja vertailemaan aiemmin oppimaansa uusiin tapoihin tehdä asioita. Yhdessä oppii enemmän.

SokostiChallenge2015-65

Opaskurssi käydään Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kuva Sokosti Challenge retkeilykurssilta.

Kokemuksia opaskurssilta

Osallistuimme itse opaskurssin kesäosaan 2013. Tuolta kurssilta on tiedossa on ainakin neljä kurssikaveria, jotka ovat kurssin jälkeen työllistäneet itsensä luonto- ja eräpalveluiden parissa. Kurssi siis antaa valmiuksia ja varmasti hyvän sysäyksen kehittää omaa osaamistaan entisestään.

Opaskurssien kokemuksista on kirjoitettu myös joitain blogijuttuja nettiin. Blogien kirjoittajat ovat aina hyväksyttäneet juttunsa ensi kouluttajilla, jotta kurssin sisällöstä tai yksityiskohdista ei paljastuisi asioita, jotka heikentäisivät seuraavien kurssien oppimismahdollisuuksia. Opastoiminnan oppimisen kannalta on tärkeää säilyttää kurssilla pientä yllätyksellisyyttä.

Kea osallistui opaskurssille vuosina 2013 (kesä) ja 2017 (talvi). Sittemmin hän on alkanut pitää blogia, joka valittiin 2017 lukijaäänestyksessä Suomen 3. parhaaksi ulkoilublogiksi. Blogissa Kea on pohtinut omaan kesäkurssiaan ja sen vaikutuksia harrastukseensa.

Kari osallistui kesäkurssille 2016 ja talvikurssille 2017. Lähierä -blogissaan hän pohtii opaskurssia, sen rakennetta ja sen tarjoamia oppeja. Lopussa hän suosittelee kurssia, ”ainakin sellaisille ihmisille, jotka oikeasti haluavat oppia toimimaan vaellusryhmien kanssa ja jopa sellaisia vetää yrittäen!”

Myös Virva osallistui kurssille 2016. Kuntovirkku -blogissaan hänkin kertoo postiviisisia kokemuksiaan kurssista.

Opaskurssi-98

Rakkojen hoitoa ja ennaltaehkäisyä.

Kenelle opaskurssi sopii

Kurssi painottuu nimensä mukaisesti opastoimintaan ja pyrkii varmistamaan, että Suomen Ladun jäsenyhdistyksillä olisi käytössä osaavia oppaita. Moni kurssilainen tulee mukaan kuitenkin ennen kaikkea kehittämään omia retkeilytaitojaan. Molemmat ovat hyvä syitä tulla kurssille…..

Opaskurssin pääsyvaatimuksena on:

  • Riittävä retkeily- ja vaelluskokemus tunturiolosuhteissa
  • Hyvä suunnistustaito
  • Ensiaputaidot (vähintään EA1 -kurssi käytynä)
  • Hyvä fyysinen kunto (painotus kestävyyskunnossa)
  • Vähintään 18 vuoden ikä
  • Uimataito
  • Tunturivaellukseen sopivat varusteet ja välineet

Avataan vähän noita pääsyvaatimuksia, jotta oman osallistumisratkaisun tekeminen helpottuisi.

Riittävä retkeily- ja vaelluskokemus tunturiolosuhteissa on edellytys sille, että kurssi saadaan vietyä kaikkien osalta mielekkäästi ja turvallisesti läpi. Kurssilla on toki joskus nähty osallistuja, jolle kyseessä oli ensimmäinen pitkä tunturivaellus. Tällöin kyseessä oli todella kovakuntoinen nuori, jolla oli varusteet kunnossa. Hyvä kunto onkin toinen edellytys osallistumiselle. Kurssilla liikutaan haastavassa maastossa ja päivämatkat voivat olla 20 kilometrin molemmin puolin. Kurssille ei ole asiaa, jos kunto tai nivelet eivät kestä pitkiä päiviä rinkka selässä. Kunto-ominaisuuksista korostuu kestävyyskunto, mutta maratoonari ei silti tarvitse olla. Kunto ei tietenkään ole myöskään kiinni iästä, ja kurssien ikähaitari onkin usein hyvin laaja. Ennen kurssille hakemista on kuitenkin puntaroitava omaa kuntoaan tarkasti ja mielellään tehtävä vaikka pitkä testiretki viikon vaelluksen kuormaa kantaen. Omaa vaelluskuntoa voi myös kehittää tavoitteellisesti aloittamalla säännöllisen kuntoliikunnan. Oppaaksi haikailevan toivottuja ominaisuuksia onkin jatkuva kuntoliikunta, jolla fysiikka säilyy ikävuosienkin karttuessa.

Pitkäaikaissairaiden on edellisten lisäksi pohdittava oman sairautensa mahdollisia vaikutuksia tulevaan opasuraan sekä itse opaskurssilla suoriutumiseen. Tavoitteena on aina turvallinen ja mielekäs kurssikokonaisuus kaikille osallistujille.

Hyvän suunnistustaidon merkitys korostuu opastoiminnassa. Suunnistuksen on oltava oppaalle vaivatonta ja sen ohella on aina oltava aikaa sekä energiaa ryhmästä huolehtimiseen. Opas ei siis voi olla jatkuvasti nenä kiinni kartassa, eikä ryhmä kiitä, jos opas eksyttää porukan. On kuitenkin hyvä muistaa, että retkisuunnistus ei ole samanlaista sekuntipeliä, kuin numerolappu rinnassa suppiin piilotettujen kilparastien etsiminen.

Pitkällä tunturivaelluksella varusteiden merkitys korostuu verrattuna viikonlopun lähiretkeen. Mukana pitää kantaa enemmän ruokaa ja polttoainetta, jolloin kannettava kuorma kasvaa. Ruoka vie rinkasta myös paljon tilaa. Rinkkaan ei voi pakata 40 vuotta vanhaa neljän kilon kuitumakuupussia, joka vie puolet rinkan tilavuudesta. Varusteiden tulee olla riittävän kevyitä, riittävän pieneen tilaan pakkautuvia ja opaskurssia vastaavissa olosuhteissa toimiviksi havaittuja. Oppaan tulee säilyttää oma toimintakykynsä kaikissa kuviteltavissa olevissa vaelluksella kohdattavissa tilanteissa. Tämä on koko ryhmän turvallisuuden perusedellytys. Hyvät ja toimivat varusteet ovat oppaan toimintakyvyn tae ja näin välillisesti koko ryhmän henkivakuutus.

Hae mukaan 30.4. mennessä: www.suomenlatu.fi

Sokosti-40

Kategoriat: BlogiKoulutus

0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *