Useat retkeilijät ovat vannoutuneita kaasukeittimien ystäviä, koska kaasu on tehokas, nopea ja helppo polttoaine retkikeittimelle. Lisäksi kaasukeittimet ovat myös varsin kevyitä ja näppäriä käyttää. Retkikäyttöön tarkoitetut kaasupatruunat toimivat hyvin kesälämpötiloissa, mutta talvella niiden kanssa tuppaa olemaan ongelmia. Tämä johtuu siitä, että retkikaasut koostuvat yleensä butaanin ja propaanin seoksesta. Näistä butaani ei suostu alle nollan lämpötiloissa kaasuuntumaan (kiehumispiste -0,5°C), jolloin osa kaasupurkin sisällöstä jää purkkiin eikä suostu tulemaan ulos. Yleisesti kaasua pidetäänkin talvikelissä toimimattomana polttoaineena juuri tästä syystä.

Monet kaasuvalmistajat pyrkivät taklaamaan ongelmaa käyttämällä butaanikaasun sijasta isobutaania (kiehumispiste -11,7°C), joka suostuu höyrystymään hiukan kylmemmässä kuin puhdas butaani. Keitinvalmistajat ovat kehitelleet keittimeen kaikenlaisia painovoimaan perustuvia (purkki ylösalaisin) kaasun syöttö- ja esilämmityskierukkamekanismeja. Mikään näistä ei muuta sitä faktaa, että butaani/isobutaani ei höyrysty kovemmalla pakkasella.

No hetkinen hetkinen. Miksi kaasupatruunoissa sitten on tuota butaania, jos se ei kerran toimi kylmässä? Niin ja miksi se seoksen toinen kaasu eli propaani toimii? Propaani höyrystyy yli -40°C -asteen pakkasella (kiehumispiste -42°C) eli harvemmin on sellaista retkeä, jossa propaani jäisi purkkiin. Tästä herää kysymys miksi ei sitten valmisteta retkikaasua, joka olisi pelkkää propaania? Se on erittäin hyvä kysymys. Puhdasta propaania oli saatavilla kertakäyttösäiliössä 7/16″-kierteellä (se normi retkeilykäytön liitin) vielä viime vuoteen asti (Sievert 2208) tosin melko kalliilla hinnalla noin 30€/400 g:n säiliö. Nyt tuo kaasu on poistunut markkinoilta, eikä vastaavaa ole tarjolla. Jenkkilässä vastaavia on kyllä myynnissä, mutta ei enää Euroopassa. No miksi ei? Ilmeisesti asia liittyy jotenkin käyttöturvallisuuteen. Propaani on ilmeisen herkkää poksahtamaan (tuo Sievert 2208:kin myytiin tavallista jytkeämmässä kertakäyttöpullossa) ja se pitää pakata kovan paineen alaiseksi säiliöönsä. Propaanihan noin muuten on aivan sitä tavallista nestekaasua, jota myydään 5kg:n, 10 kg:n ja 11 kg:n teräs- ja komposiittipulloissa. Ilmeisesti asiaan liittyy vielä se, että retkeilykäyttöön tehtyjä kaasukeittimiä ei ole suunniteltu toimimaan pelkällä propaanilla (siis niin korkeapaineisella kaasulla).

Nyt kun puhdasta propaania ei enää saa kertakäyttöpullossa, niin ryhdyin testaamaan markkinoilla olevia vaihtoehtoja. Testiin valikoitui Providuksen butaani/propaaniseos, Providuksen juotoskaasuna myytävä Gasex, Sievertin kylmään ilmanalan käyttöön tarkoitettu propaanibutaani -seoskaasu ja Colemanin Xtreme Gas -27°C -retkeilytalvikaasu. Verrokkeina olivat vanha Sievertin 2208 propaani (vanhan pullon jämät) ja bensakeitin. Osa testikaasuista on selkeästi tarkoitettu muuhun kuin retkeilykäyttöön. Oikeastaan ainoastaan Colemanin kaasu on retkeilijälle suunnattu muiden ollessa lämmitys-, juotos- ja hitsauskäyttöön tarkoitettuja. Testin pääasiallisena tutkimuskysymyksenä onkin voisiko nämä ei-retkeilykäyttöön tarkoitetut kaasut olla hyviä talviretkeilykäytössä.

Testi tehtiin talvikelissä, mutta kunnon pakkasten puuttuessa kaasupatruunat jäähdytettiin pakastimessa -18°C -lämpötilaan. Testiajankohtana lämpötila oli -1°C ja sää tuuleton. Testikeittimenä käytettiin MSR:n PocketRocket – keitintä, joka kiinnittyy suoraan kaasusäiliön päälle. Keittimessä ei ole esilämmitysmekanismia. Keittimen sytytys tehtiin aina tulitikulla. Testattavana kohteena oli 0,5 litran vesimäärän kuumentaminen kiehuvaksi. Siis aikavertailu. Kaasupatruunat otettiin pakkasesta yksitellen juuri ennen testiä.

Kaasu 1: Providus talvikaasu (butaani-propaaniseos, sekoitussuhde tuntematon). Hinta noin 9€. Kaasu ei meinannut syttyä millään ja virtasi ulos säiliöstä heikosti. Sytyttyään liekki oli todella heikko ja keitin sammui itsekseen kuuden minuutin kohdalla ja sitä ei enää saanut syttymään. Ei toiminut siis lainkaan.

Providus butaani-propaani -seoskaasu

Kaasu 2: Coleman Xtreme Gas -27°C. Retkeilykäyttöön tarkoitettu talvikaasu. Hinta noin 9€. Kaasu syttyy hyvin ja virtaa ulos tehokkaasti. Keittämisen edetessä teho tuntui säilyvän suunnilleen samanlaisena. Vesi kiehui ajassa 4 minuuttia 30 sekuntia.

Coleman Xtreme Gas -27°C

Kaasu 3: Sievert Premium Propane Mix. Juotos- ja lämmityskäyttöön tarkoitettu kaasuseos. Hinta noin 30 €. Hieman normaalia raskaampi alumiinisäiliö. Kaasu virtaa ulos säiliöstä hyvin ja syttyy helposti. Teho heikkenee keittämisen edetessä hiukan. Vesi kiehuu ajassa 6:55.

Sievert Propane Mix

Kaasu 4: Providus Gasex. Hitsaus- ja lämmityskäyttöön tarkoitettu kaasuseos. Käytetään yleensä yhdessä hapen kanssa, jolloin saadaan paljon kuumempi hitsauskäyttöön soveltuva liekkilämpötila. Hieman normaalia raskaampi alumiinisäiliö. Hinta noin 30€. Kaasu virtaa hyvin pullosta, mutta syttyy heikosti ja sammuukin yllättäen. Kun viimein syttyy hyvin, niin palaa tasaisesti. Teho säilyy eikä heikkene keittämisen aikana. Vesi kiehuu ajassa 5:55.

Vertailukaasu: Sievert 2208 Propane. Kaasu jota ei enää myydä, 95% propaania. Samanlainen hiukan raskaampi alumiinisäiliö kuin testin muissakin juotos/hitsaus/lämmityskäyttöön tarkoitetuissa kaasuissa. Hinta aikanaan oli noin 30€. Kaasu virtaa säiliöstä suurella teholla ja syttyy helposti. Tehoa tuntuu olevan huomattavasti enemmän kuin missään muussa vertailun kaasuista. Samaa kertoo ajanotto. Vesi kiehuu ajassa 2:40.

Sievert 2208 Premium Propane

Vertailupolttoaine bensa. Keitin MSR Whisperlite. Ensin keittimen esilämmitys ja kun keitin palaa tasaisesti vesikattila liedelle ja kello käyntiin. Vesi kiehuu ajassa 3:30.

Bensakeitin MSR Whisperlite in action

Testin perusteella muuhun kuin retkeilykäyttöön tarkoitettujen seoskaasujen suorituskyky on yllättävän heikko. Niiden hinta-laatu -suhde ei ole sellainen, että niitä kannattaisi käyttää. Testin yllättäjä on Colemanin talvikaasu, joka yltää melko hyvään tulokseen. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että varsinkin esilämmityskierukalla ja painovoimaisella kaasunsyötöllä varustettua keitintä ja talvikäyttöön suunniteltua retkeilykaasua (isobutaani-propaaniseos) käyttämällä saa homman toimimaan varmasti aina -20°C:n pakkasiin asti, jopa kylmemmässäkin. Todennäköisesti kyseinen yhdistelmä ei kuitenkaan ole aivan bensakeittimen veroinen. Mikäli käytössä olisi puhdasta propaanikaasua olisi se keitinmallista riippumatta (pullokeittimelläkin) tehokkain valinta vuoden ympäri. Tämän testi perusteella kalliiden muuhun kuin retkeilykäyttöön suunniteltujen kaasuseosten käyttö ei kannata, vaan hyvällä retkitalvikaasulla päästään samaan, jopa parempaan lopputulokseen.

Jos tiedät miksi propaanin kertakäyttösäiliöiden myynti on lopetettu niin jaa tietosi ihmeessä kommenttikentässä. Samoin jos satut tietämään josko retkikäyttöön soveltuvia propaanipulloja vielä löytyisi jostain, niin kirjoita siitä kommenttikenttään. Muutakin aihepiiriin liittyvää saa kysyä ja komentoida vapaasti. Jatkossa pitänee tehdä sama testi esilämmityskierukalla varustetulla kaasukeittimellä.


11 kommenttia

Huippuretki & #183;12tammikuu, 2017 21:42

Olli-Pekka Soini valotti propaanin ominaisuuksia facebook keskustelussa. Kopioidaan kommentti tänne muidenkin luettavaksi:

”Propaanin myynti retkikäyttöön tarkoitetuissa pulloissa näyttää todella loppuneen kuten jutussa todettiin. Syytä en tiedä, mutta muutamiin muihin kysymyksiin tiedän antaa lisävaloa.

Propaanin paine on huomattavasti suurempi kuin butaanin (luokaa nelinkertainen), joten pienessä pakkauksessa pakkakuskustannus nousee suureksi kun kanisterin pitää olla jytympi. Sinällään propaani on käsittääkseni pitkälti sivutuote ja aika halpaa.

Laitteet jotka käyttävät butaania voivat käyttää propaania. Tietääkseni niiden kaasuturvaluokitus on sama.

Propaani lienee hiukan vaarallisempaa kuin butaani. Suuremman paineen ansiosta räjähdys on rajumpi, ja venttiilin pettäessä pullo lähtee rivakammin liikkeelle. Lisäksi propaani on ilmaa raskaampaa (toisin kuin butaani), jolloin vuotanut kaasu matelee lattialla pidempään räjähdysherkkänä. Tällä ei retkilaitteissa ole merkitystä.”

    Tommi & #183;5joulukuu, 2017 11:01

    Muuten vaikuttais ihan pätevälle pohdinnalle tuo lainattu teksti, mutta propaani molekyylissä on nimensä mukaisesti kolme hiiltä ja kahdeksan vetyä ja butaanissa neljä hiiltä ja kymmenen vetyä. Toisin sanoen propaani on molekyylipainoltaan butaania kevyempää. Molemmat ovat 1 bar paineessa 25 degC ilmaa raskaampia kaasuja. Butaani 2,48 kg/m3, propaani 2,01 kg/m3 ja ilma 1,2 kg/m3. Eli älkää siis olettako, että hiljalleen telttaan päästetty butaani nousisi sieltä välttämättä ylös.

Jani & #183;17tammikuu, 2017 21:18

Kokeileppa myös Primuksen winter gas-säiliötä. Kiehumisaikaa en mittaillut, mutta pelitti (tosin hieman yskien) jopa -40 asteen pakkasessa ilman kummempaa esilämmittämistä viiden päivän ahkiovaelluksella Muoniossa. -20-30 oli leikkiä sille. Suosittelen.

    Huippuretki & #183;17tammikuu, 2017 21:32

    Kiitos huomiosta ja omien kokemusten jakamisesta! Facebook keskusteluissakin tuotiin esiin, että tuo kaasu puuttuu testistä. Nyt autossa odottaisi purkki tuota odottamassa, että testiä ehdittäisiin täydentää tuon osalta.

Juha & #183;12helmikuu, 2017 20:51

Testissä pitäisi yhden kiehautuksen sijasta mitata kuinka kauan kaasua riittää palamiseen -20 C lämpötilassa, sen jälkeen pitäisi punnita paljonko purkkiin jää butaania odottamaan seuraavaa kesää! Kyllähän noilla kaikilla muutaman kerran vedet keittää kun sieltä butaani/propaani seoksesta tulee se propaani ensin.

Sheffield & #183;20heinäkuu, 2018 21:56

Can I simply say what a relief to find somebody who really knows what they are talking about on the net.
You actually know how to bring an issue to light and make it
important. More and more people should look at this and understand this
side of your story. It’s surprising you aren’t more popular because you definitely
possess the gift.

Hannu & #183;28tammikuu, 2019 09:44

Pystynkö sytyttämään monta tuntia pakkasessa (-23C) olleen kaasukeittimen?
Sitä piti tässä yksi aamu testata Butaani-propaaniseos kaasupullolla ja Jetboil MiniMo 1,0L vakiopaine keittimellä.
Tulos oli, että ei syttynyt. Kaasupatruunaa pitäisi jotenkin turvallisesti lämmittää ja haalea vesi osoittautui yllättävän tehokkaaksi ratkaisuksi.
Laitoin keittimen ruokakuppiin ja kaadoin termoksesta 2-3dl haaleaa vettä kuppiin, odotin puoli minuuttia ja keitin käynnistyi ja keitti hyvin 1L vettä n.5min aikana.
Muutamaa tuntia myöhemmin toistin kokeen kylmällä n.10C vedellä, keitin lähti toimimaan 1min jälkeen ja keitti 1L vettä 10 min kuluttua (lopussa lähes sammui).
Noinkin pieni veden määrä kaasupullon ympärillä ensin lämmitti pulloa ja hidasti pullon jäähtymistä taaten keittimen hyvän toiminnan. ”Uskon” myös keittimen vakiopainesäätimellä olevan myönteisen vaikutuksen tasaiseen palamiseen pullon lämpötilan laskiessa.

Clas Ellenberg & #183;5helmikuu, 2019 18:51

I have spoken to the finnish importer about the 2208 propane version and the reason why it was whitdrawn from the market. According to him new regulations were introduced and the valve on 2208 Propan version did not meet them. That is why it disappeared.

Hessu & #183;30elokuu, 2019 21:24

Minulla on viisi Sievertin 2208 propaanikaasupulloa, niissä on minun mielestäni 640 grammaa kaasua (edellä taisi ollamaininta 400 gr?). Voisin noista pulloista luopuakin, enääen niitä tarvitse

    hessu & #183;31elokuu, 2019 11:26

    Menivät brutto, netto ja taara sekaisin. Tavallinen 400gramman butaanikaasupullo painaa noin 650 grammaa, Sievert saman verran, joten sen nettokaasu lienee 400 grammaa (pullossa lukee 750 ml)

Hessu & #183;4syyskuu, 2019 11:58

Minulla on viisi Sievertin 2208 propaanikaasupulloa. Voisin noista pulloista luopuakin, enää en niitä tarvitse

Vastaa käyttäjälle Hannu Peruuta vastaus

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *