PVM 3.7. / 7h39min / 24,33km / 3,2kph / 735 m ↗


Kolmantena päivänä päästiin asian ytimeen. Jos tähän mennessä naapurimaan maisemat ja mäet olivat aiheuttaneet lievää kateutta, nyt valahti koko mies vihreäksi.

Yön aikana sää oli rauhoittunut ja aamulla satoi enää ajoittaista tihkua. Edellisen päivän märässä kivirakassa tasapainottelun jälkeen päätimme poiketa alkuperäisestä reittisuunnitelmasta. Karttaa tutkimalla ja sitä vertailemalla jo kuljettuihin pätkiin, totesimme, ettei meidän kannata koukata Pyramidenin huipun länsipuolelta kohti etelää. Arvelimme sen olevan jyrkkää irtonaista rakkaa. Ja sateen liukastama irtonainen rakka on harvoin mukavin tai turvallisin vaihtoehto. Olimme kaikki kolme liikkeellä lenkkareilla, joten emme halunneet ottaa ylimääräisiä riskejä. Tavoite, Kebnekaise traverse, oli kirkkaana mielessä, ja se onnistuisi paremmin ehjillä nilkoilla.

Rakka eli rakkamaa on kivikkoa, joka on muodostunut mekaanisen pakkasrapautumisen seurauksena. Arktisilla peruskallioalueilla, kuten Suomen Lapissa, rakkaa voi esiintyä hyvin laajoina kenttinä. Rakkamaita on erityisesti tunturien ja vaarojen yhteydessä. Kasvillisuudeltaan rakka on karua, usein täysin kasvutonta. Rakkakivikot voivat jyrkillä rinnemailla liikkua hitaasti alaspäin roudan takia, jolloin niistä tulee niin sanottua taluskivikkoa. (Wikipedia)

Myöhemmin kotimatkalla Haaparannassa löysimme kartan, jossa tuolle välttelemällemme pätkälle oli piirretty polku tai ennemmin siis suositeltu reitti. Tuossa maastossa kun polkuja ei juuri voi edes olla. Eli ehkä siitä olisi menty heittämällä, mutta maastossa ratkaisut tehdään ensisijaisesti turvallisuusperiaatteella.

Reittimuutos merkitsi, että joutuisimme käyttämään yhden päivän enemmän päästäksemme varsinaisen traverse-reitin alkuun. Se ei ollut ongelma, koska reitti oli suunniteltu niin, että pystyimme oikomaan loppupäästä.

Noin 4,5 kilometrin aamukävelyn jälkeen saavuimme pienen järven rantaan. Järvi oli pieni, mutta siihen laskeva vesiputous ei. Mäen päällä näkyy Unna Räitastugan, pieni kahden hengen autiotupa. Sinne pitäisi päästä.

20160703-Kebne_1800px-21

20160703-Kebne_1800px-2

Reitti tuvalle jää näiden kuvien ulkopuolelle, mutta kuten kuvista voi päätellä, jyrkkä kapuaminen on edessä. Reitti oli vielä heinäkuun alussa paksun lumipeitteen alla. Saimme siis oivan mahdollisuuden testata jäärautojen toimivuutta lenkkareiden kanssa, ja samalla vähän harjoitella jäätikkötaitoja. Jääraudat helpottivat tätä kapuamista oleellisesti, ja samalle niiden todettiin toimivan lenkkareiden kanssa.

20160703-Kebne_1800px-5

20160703-Kebne_1800px-4

Jälleen kerran voidaan todeta, että ylämäki paras mäki. Eräät nauttivat ylämäestä niin runsaasti, että ylös päästyään, antoivat tuulenpuuskan napata kypäränsä. Sehän vieri alas laaksoon asti ja omistaja pääsi kypärää noutaessaan nauttimaan noususta uudelleen.

20160703-Kebne_1800px-9

Näillä paikkein saimme ensimmäisen kerran yhteyden matkapuhelinverkkoon. Hyvä niin, sillä Suomen suunnasta näytti lähestyvän matalapaine, joka toisi tullessaan Suomen tämän kesän sään. Näyttäisi siltä, että suunnitelluksi Kebnekaisen huiputuspäiväksi olisi luvassa reilusti vettä ja kova tuuli. Se olisi vähän niinku ”no go” moisella kelillä.

Screenshot_20160704-155525

Screenshot_20160704-155533

Havaittuun ongelmaan oli yksinkertainen ratkaisu. Munaravi. Huipulle piti sittenkin päästä jo huomenna. Onneksi kaikilla oli kevyet reput ja vähintäänkin kohtalainen kunto. Ja lenkkarit valmiiksi jalassa.

Sääpohdintojen jälkeen jatkoimme matkaa Stuor Reaiddávággin laaksoon, jota pitkin kuljimme Sälkastugornalle. Svenska Turisföreningenin ylläpitämän tuvan isännältä saimme vahvistuksen tulevasta säämuutoksesta. Kiitokseksi ajatuksista vingutimme luottokorttia viiden karkkipussin verran. Garmin näytti tämän päivän energiankulutukseksi 5013kcal, joten melko hyvillä mielin pystyimme ahmimaan makeiset lähes yhdeltä istumalta.

Sokerihumalassa jatkoimme vielä Kungsledeniä noin 6km etelään.

20160703-Kebne_1800px-13

20160703-Kebne_1800px-14

Kuten ensimmäisen päivän tarinassa todettiin, kaikki omistivat vain yhden hengen majoitteet. Majoitteet vasemmalta alkaen:

https://www.flickr.com/photos/134721498@N08/28358754161/in/dateposted-public/

20160703-Kebne_1800px-20

Tässä vielä kiinnostuneille linkki Garmin Forerunner 235:n tallentamiin tietoihin päivän etapista. Linkin takaa pystyy mm. seuraamaan reittiä hyvin tarkan satelliittikuvan päällä.

Seuraavana päivänä päästään jo Kebnekaisen huipulle. Tai oikeastaan yöllä.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *