Jäätikkö- ja vuoristo-olosuhteissa vaeltamisessa tarvitaan tiettyä kiipeilyvarustusta ja sen käyttötaitoa, jotta liikkuminen olisi turvallista. Aikaisemmin tässä blogissa kuvatun Kebnen reissun lähtökohtana oli kantaa usean päivän varustus jatkuvasti mukana ja myös kiivetä tuon samaisen varustuksen kanssa. Vuoristokiipeilytermein tällaista kiipeilyä nimitetään alppityylin kiipeilyksi. Siinä korostuu varustuksen minimointi, keveys, monikäyttöisyys, luotettavuus ja erityisesti taito käyttää sitä. Lähestymistapa on siis ideologisesti hyvin samankaltainen, kuin kevytretkeilyssä ja grammanviilauksessa.

20160702-Kebne_1800px-5

Jäätikköolosuhteissa merkittävän riskin muodostaa railoon putoamisen uhka. Tätä tilannetta varten on matkassa on oltava varusteet, jotka mahdollistavat a) putoamisen pysäyttämisen b) railosta ylöspääsyn. Vuoristossa vaelletaan jäätikön lisäksi usein kallio-, jää- ja lumiseinillä sekä harjanteilla. Näillä liikuttaessa on pystyttävä varmistamaan liike sillä tavalla, että mahdollinen putoaminen saadaan aina pysäytettyä mielellään suhteellisen nopeasti.

Seuraavassa on kerrottu lyhyesti mitä kiipeilyyn tarkoitettua varustusta meillä oli Kebnen reissussa matkassa ja miksi. Tässä esitellyt varusteet ovat Jukan varusteet.

Kypärä
Putoavilta kiviltä, jäältä ja muilta iskuilta päätä suojaava kypärä on ehdoton turvavaruste vuoristo-olosuhteissa. Markkinoiden kevyin kypärä on Petzlin Scirocco (165g). Se rakenteeltaan  yksinkertainen ja valmistettu EPS-muovista (kansanomaisemmin puhutaan styroxista). Kyseinen oranssi (ainoa tarjolla oleva väri!) potta on erittäin tarkoituksenmukainen, mutta aivan tolkuttoman ruma. Painavampi vaihtoehto on käyttää kovamuovista kypärää, joka kestää käyttöä styrox-muovista paremmin. Näiden painot ovat kuitenkin puolesta kilosta ylöspäin.

20160830_200155

Petzl Scirocco -kypärä

Valjaat
Jokainen kiipeilijä tarvitsee valjaat, joiden avulla kiinnitytään köyteen. Kevyimpiä valjaita ovat randonnée-hiihtoon tarkoitetut hiihtovaellusvaljaat. Ne ovat yleensä rakenteeltaan erittäin pelkistettyjä (ei pehmusteita, ei varustelenkkejä, vain vähän kiinnityssolkia). Nyt reissussa oli mukana Campin Alp Racing valjaat (92 g). Näissä on kiinteät jalkalenkit ja vain yksi kiinnityssolki. Mitä enemmän reissu pitää sisällään haastavaa kiipeilyä, laskeutumisia ym, sitä enemmän kannattaa panostaa valjaisiin, jotka palvelevat parhaiten käyttötarkoitustaan. Painon vs. ominaisuuksien optimointi on avain oikeaan valintaan.

20160830_200850

Camp Alp Racing -valjaat

Jäähakku
Jäätikkövaeltaja tarvitsee jäähakun ja tarkemmin sanottuna vaellushakun. Hakulla on useita eri käyttötarkoituksia. Yksi tärkeimmistä on hallitsemattoman liukumisen pysäyttäminen eli self arrest. Hakulla pitää siis pystyä pysäyttämään jyrkässä rinteessä horjahtamisen seurauksena alkanut liukuminen. Lisäksi hakkua tarvitaan muun muassa railosta ylös kiipeämisessä ja jyrkkien lumi- ja jäärinteiden nousussa.

Varsinaisessa jääkiipeilyssä käytetään aina kahta hakkua, jotka ovat tyypiltään teknisiä jäähakkuja. Nämä ovat rakenteeltaan kuitenkin erilaisia kuin helpommilla reiteillä käytetyt vaellushakut. Vaellushakku on yleensä varreltaan noin 60 cm pitkä, siinä on terä ja kaavin sekä varren alapäässä terä, jonka avulla varsi voidaan lyödä lumeen. Jälleen randonnée-hiihtoon tarkoitetut hakut ovat markkinoiden kevyimpiä ja matkassa olikin Campin Corsa (205 g). Vertailun vuoksi normaali vaellushakku painaa noin 500 g ja tekniset jääkiipeilyhakut noin kilon per pari.

20160830_200245

Camp Corsa -hakku ja sovellettu rannelenkki

Jääraudat
Jäätiköllä ja jyrkillä lumiseinillä sekä –harjanteilla on tärkeää, että jalat pysyvät tukevasti kiinni alustassa. Liukkaalla jäällä pito paranee merkittävästi, kun köyttää kinttuihin jääräudat. Vaelluskäyttöön jäätikölle ja helpoille kiipeilyreiteille sopii vaellusraudat, jotka ovat yleensä 12 piikkiset, pituussäädettävät raudat. Jääraudoissa on kärkipiikit jyrkkiä jää- ja lumirinteitä varten. Kiinnitysmekanismeja on useita remmikiinnityksen ollessa kaikkein yleiskäyttöisin. Kiipeilykenkiin sopii myös pikakiinnitteiset jääraudat, mutta jos liikkuu kevytkenkäisesti (maastojuoksulenkkarit/vast.), kuten me teimme Kebnen reissussa teimme, niin remmikiinnitys on järkevä valinta. Kevyimmät jääraudat on tehty alumiiniseoksesta. Niiden piikit eivät pysy käytössä terävinä, mutta ovat jopa puolet kevyemmät kuin teräksestä tehdyt vastaavat raudat. Kebnellä käytössä olivat Grivel Air Tech Light -raudat (476g/pari). Teräksestä valmistetut vaellusraudat painavat yleensä noin kilon.

20160830_200441

Grivel Air Tech Light -remmikiinnitteiset jääraudat

Köysi
Ilman köyttä vuoristo-olosuhteissa ja jäätiköillä liikkuminen ei ole turvallista. Köyteen kiinnitytään, jotta putoamistilanteissa köysistön muut jäsenet pysäyttävät putoavan vaeltajan liikkeen. Köyttä tarvitaan myös laskeutumisissa, jolloin pystysuoriakin seinämiä voidaan turvallisesti tulla alaspäin. Jäätikkö- ja vuoristovaelluskäyttöön sopivan köyden on oltava dynaaminen eli runsaasti venyvä. Kolmesta kiipeilyköysityypistä (single, half, twin) vaelluskäyttöön sopii parhaiten single-köysi. Kuitenkin, kun haetaan kevyttä ratkaisua, sopii vaelluskäyttöön myös twin-köyden puolikas. Näin oli meilläkin Kebnen reissussa. Lisäksi keveyttä haettiin ottamalla matkaan vain 30 metrinen köysi (yleensä kiipeilyköydet ovat pituudeltaan 50-60m).

Käytännössä twin-köyden puolikkaan käyttö vaelluskäytössä edellyttää tiettyjen käyttöperiaatteiden tiukkaa noudattamista. Köysi ei mahdollista kärkietenijän (liidaaja) varmistamista ständiltä (varmistuspiste). Mikäli liidaaja tuossa tilanteessa putoaisi, ei twin-köyden puolikas kestäisi iskua, vaan katkeaisi. Tuossa tilanteessa turvalliseen kiipeämiseen tarvittaisiin siis single-köysi tai kaksi twin-köyttä. Meillä oli siis mahdollisuus Kebnen-reissussa varmistaa liidaajaa ständiltä maksimissaan 15 metriä, kun mukana ollut twin-köysi olisi laitettu kaksinkerroin. Käytännössä tuolla köydellä olisi ollut mahdotonta kiivetä lyhyitäkin pystysuoria kallio-osuuksia. Siinä yksi syy miksi traversesta tuli semitraverse. Matkassa ollut köysi oli siis Bealin Rando 8mm 30 m twin rope (randonnée/mountain walking). Painoa köydellä oli noin 1,2 kg.

20160830_210833

Bealin vuoristovaellusköysi

Lumivarmistusvälineet
Jäätiköllä liikkuvan köysistön on kyettävä railopelastukseen, mikäli joku köysistön jäsenistä putoaa esimerkiksi lumisillan kannen läpi alla väijyvään pohjattomaan railoon. Pudonnut vaeltaja voi loukata itsensä pudotessaan tai olla esimerkiksi tajuton, jolloin muut köysistön jäsenet joutuvat tavalla tai toisella vetämään railoon päätyneen kaverinsa ylös. Z-talja mahdollistaa noston vähäisemmilläkin vetäjillä. Taljan rakennus edellyttää varmistuspisteen rakentamista jäätikölle, yleensä lumelle. Lumivarmistusvälineitä ovat lumitangot (aka kojootit, nimi tulee MSR:n tuotenimestä Coyote) ja lumilevyt eli deadmanit (nimi tulee DMM:n tuotenimestä). Meillä Kebnen reissussa matkassa oli kolme kojoottia, joilla varauduttiin taljan rakennuksen varmistuspisteen tekoon sekä varmistettiin nousu Halspassetin jyrkässä lumirinteessä. Kojootin asentaminen on hyvissä lumiolosuhteissa erittäin helppoa ja nopeaa verrattuna deadmanin asentamiseen, joka edellyttää melkoista kaivamista. Oikein asennettuna deadman tosin kestää enemmän vetoa, mutta koska speed is safety, valitsimme kojootit.

20160830_200632

Deadman ja kojootti

Kalliovarmistusvälineet
Kallioseinällä kiivetessä köysi on saatava kiinnitettyä kallioseinään kiinni, jotta eteneminen on turvallista. Kalliovarmistusvälineitä on olemassa laaja valikoima, mutta jälleen kerran valitsimme kevyet ja yksinkertaiset välineet. Mukanamme oli vain yksi nippu kiiloja, jossa on kymmenen kappaletta erikokoisiin halkeamiin asetettavia kevytmetallista valmistettuja, moniulotteisia kiiloja. Niiden idea on se, että kiila saadaan uitettua halkeamassa paikalleen, jossa se kestää vetoa. Kalliovarmistusvälineitä on lukuisia muitakin, kuten kamuja, frendejä, heksoja, jne, mutta koska ne ovat painavia, niin jätimme ne kotiin.

20160830_200450

Kiilanippu ja -avain

Slingit, sulkkarit ja prussikit
Yllä olevien vermeitten lisäksi tarvitaan kasa pienempää sälää, jotta homma saadaan toimimaan. Sulkkarit eli sulkurenkaat: Näillä kiinnitetään köysi varmistusvälineeseen tai kiipeilijä köyteen tai rakennetaan sitä Z-taljaa. Kannattaa suosia lukollisia sulkkareita. Perinteinen kierteellinen ruuvilukko on suositeltavin. Slingit eli nauhalenkit: Näitä tarvitaan mm varmistusvälineen ja köyden väliin. Dyneemasta valmistetut slingit ovat rakenteeltaan kevyimpiä. Prussik-narut (jalka ja lantio) tarvitaan jäätiköllä liikuttaessa. Niiden avulla railoon pudonnut vaeltaja pyrkii omin toimin nousemaan köyttä pitkin railosta ylös. Prussik-lenkeillä on myös muita käyttötarkoituksia esimerkiksi Z-taljan rakenteessa ja köysilaskeutujan varmistuksessa.

20160830_201005

Lukollinen ja lukoton sulkurengas, nauhalenkki (120 cm) ja lyhyt prussik-lenkki

DISCLAIMER
Vuoristo-olosuhteissa liikkuminen edellyttää paljon osaamista niin olosuhteista kuin varusteistakin. Näin ollen ei ole suositeltavaa liikkua vuoristossa tai jäätiköllä ilman asianmukaista koulutusta ja harjaantumista!! Pelkästään tässä kerrottujen henkilökohtaisten näkemysten perusteella ei kannata hankkia varustusta, vaan ensin kannattaa hankkia asianmukainen koulutus.


5 Comments

Korpi-Jaakko · 1syyskuu, 2016 at 19:45

Hyvä perussetti. Kypäräpuolelle huomauttaisin, että styrox-muovi-yhdistelmistä löytyy myös aika keveitä vaihtoehtoja ja saa vähän lisää kolhunsietoa. Oma suosikkini on Petzl Metero III+, joka käy speksiensä perusteella myös fillarointiin ja melontaan. Kätevää jos tekee multisport-reissuja.

Onko tuo jäärautojen painoja pleittien kanssa? Jos on, niin meneekin omat BD:t vaihtoon. 😀

    admin · 11syyskuu, 2016 at 19:47

    Petzlin Meteor on aivan oiva valinta. Tosin luokittelisin sen myös styrox-potaksi. Meteor painaa vain hiukan Sciroccoa enemmän ja on muovikuorineen varmasti kestävämpi. Meteor näytti tuossa meidän reisussa kestävän heittämisen alas lumiränniä pitkin kivikkoon pari sata metriä alemmas 🙂

    Tuo Grivelin rautojen paino on valmistajan ilmoittama. Toki raudat toimitetaan lumilevyjen (anti-balling plates) kanssa, mutta punittu paino oli sitten jotain muuta kuin tuo valmistajan ilmoittama. Muistakseni vaaka näytti jotain lähes 600 gramman painoa koko setille (raudat, levyt, kiinnityshihnat). Grivelilä taita olla kalibroinnit vaakassa hiukan optimoidut…

Aleksi Kallio · 10syyskuu, 2016 at 20:32

Half rope on myös yleinen valinta. Ja eikö puhtaat twin-köydet ole nykyään harvinaisuuksia? Ymmärtääkseni ero on ainakin kuoressa: muistaakseni Petzl ainakin kielsi twinien käytön yksinkertaisena kivellä short ropatessa, vaikka ne iskun kestäisivätkin, mutta half on ok.

Vaihtoehto on myös staattinen naru kuten Petzl Rad. Se korvaisi aika hyvin esim. tuon Beal Randon, olisi kevyempi ja venymättömänä käytännöllisempi. Mutta vähäkään kiipeily ei toki onnistu ja maksaa paljon.

    admin · 11syyskuu, 2016 at 19:40

    Halfrope on myös vaihtoehto, mutta se on tarkoitettu yleensä puhtaaseen kalliokiipeilyyn pitkille multipich-reiteille. Nykyään monet köydet ovat multigreidattuja eli ne sopii joko twin-tai half-käyttöön tai jopa myös single-köydeksi. Puhtaat twin-köydet taitavat nykyisin olla jo historiaa, kuten mainitsit. Tosin tuo käyttämänme rando-köysi oli twin-greidattu, vaikkakaan se ei sellaisenaan ole varsinaiseen twin-käyttön tarkoitettu. En ole kuulut mainitsemastasi Petzlin käyttörajoituksesta, muta siinä voi olla tietty jotakin perää. Köysissä kun on eroja, vaikka päältäpäin näyttävätin samalta. Mitä tas tulee tuohon staattisen köyden käyttöön, niin sen käyttö jäätiköllä kuulostaa hurjalta. Nimittäin railoonputoamistilanteessa soisin, että köysi jonka varassa putoan joustaisi ja ottaisi iskua vastaan. Staattisissa köysissä (tai ennemminkin ne ovat aina semistaattisia) voi kuitenkin olla eroja, joten aina pitää katsoa tarkkaan mitä tekee ja millä köydellä.

TT · 5tammikuu, 2018 at 12:47

Tyhmä kysymys – voiko nuo remmikiinnitteiset jääraudat kiinnittää jotakuinkin mihin tahansa vaelluskenkään, maihariin tai vaikka järeämpää tekoa olevaan maastotossuun? Ei tarvii olla kova kenkä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *